Olen ollut lievästi ylipainoinen ja viime aikoina vähän enemmän ylipainoinen nyt yhteensä noin neljä vuotta. Pullea olin joskus ennenkin, parikymppisenä, mutta silloin kilot lähtivät, kun muutin ja aloin kulkemaan kaikki työ- ja koulumatkat pyörällä tai kävellen. Vuonna 2005 olin vielä hoikka, todella hoikka. Alamäki alkoi silloin. En aio verrata itseäni tyyliin "kuten varmasti kaikilla muillakin, kilot tulivat huomaamatta". Mutta niin todella kävi, ainakin aluksi. Vuoden 2008-2009 paikkeilla laihduin jonkin verran, tai itse asiassa aika paljonkin, ja vauhti olisi ollut hyvä jatkaa laihtumista. Lihominen on kyllä monien asioiden summa, mutta vuosi 2009 ja etenkin sen vuoden kesä, oli sen verran kauhea, että nämä kilot ovat tulleet silloin. Eli se suunnitelma kariutui siihen.

Olen ollut laihduttaja siitä lähtien, kun huomasin, että koon 38 farkut eivät enää mahdu minulle. Kiloja on lähtenyt ja vähintään saman verran on tullut tilalle. Olen kokeillut Nutrilettia, Painonvartijoita, salaattikuuria, ruokapäiväkirjaa ja vaikka mitä. Mikään ei toimi. Kaikkea jaksan viikon tai kaksi, ja sen jälkeen tulee turhautuminen, kun mitään tuloksia ei tule. Miten voisikaan viikossa tai kahdessa!? Viime syksynä meni hermot lopullisesti. Joka kerta, kun menin kauppaan ostamaan uusia vaatteita, piti housujen olla aina vaan isommat ja isommat. Mietin, että kuinka helkkarin kauan jaksan pitää yllä tätä, etten tee asialle mitään ja annan vain itseni lihoa. Ja että kuinka helkkarissa olen edes päästänyt itseni tähän tilanteeseen?!

Olin perustanut yrityksen syyskesällä ja tein syksyllä sopimuksen Mehiläisen kanssa työterveyshuollon järjestämisestä. Samalla sovimme, että otamme laihdutusprojektin yhdeksi osa-alueeksi työhyvinvoinnin parantamisessa. Ajattelin, että jos joku valvoo minun laihduttamista, niin ehkä se onnistuu sitten paremmin. On ikäänkuin pakko tehdä jotain, koska ei kehtaa mennä sen terveydenhoitajan luokse, jos mitään tuloksia ei ole tullut. Aloitin samalla joulukuussa vähähiilihydraattisen ruokavalion, siis ns. muunnellun Atkinsin dieetin. Tai karppauksen. Kaikkiin muihin dieetteihin verrattuna, se tuntuu sopivimmalta, vaikka paino ei olekaan lähtenyt laskuun niinkuin muilla. Mutta en aikonut verrata itseäni muihin. Olen kai liian kärsimätönkin tässä asiassa. Että kaiken pitäisi tapahtua nyt heti. Pitäisi varmaan uskoa, että tämäkin asia vaatii ehkä himpun verran työtä, niinkuin kaikki muutkin asiat. Ja kun kerran olen saavuttanut kaiken muunkin, mitä olen halunnut ja tavoitellut, niin miksi helkkarissa laihduttaminen on niin vaikeaa?!